Toukokuun 30.päivä saavuimme Kööpenhaminan Kastrupin
lentokentälle, josta löysimme jopa matkalaukkumme ja onnistuimme ostamaan junaliput
lippuautomaatista. Matkustaminen kahdella isolla laukulla oli aika tuskallista
ja vielä reput selässä. Saimme hieman sääliviä katseita matkatavaroidemme
määrästä. Vielä onneksemme, yhden matkalaukun rengas oli kadonnut laukkua
lastatessa, jolloin kulkeminen vaikeutui entisestään. No mutta, pääsimme siitä
huolimatta Päärautatieasemalle, joka oli varsin ihastuttava vanha rakennus.
Aivan parin sekunnin ihmettelyn ja palloilun jälkeen ystävällinen nuori mies kysyi, olemmeko eksyksissä ja opasti meidät oikeaan paikkaan ja kertoi vielä
junan aikataulut katsoen älykännykästään. Se tuli kuin apteekin hyllyltä. Ensimmäinen
juna meni meiltä ohi, koska epäröimme, onko se oikea. Junassa arvoimme,
mihin pysäkille meidän pitää jäädä. Onneksi kuulutus oli englanninkielellä,
josta tiesimme lopulta määränpäämme. Muussa tapauksessa olisimme matkustaneet
HelsingÆriin.
Saavuimme Ringstedin kaupunkiin, josta harjoittelupaikkamme
johtaja tuli meidät noutamaan. Salaa pelkäsimme, että hän saapuu jollakin Mini
Cooperillä tai pikku Fiatilla. Onneksi hän oli varannut ison auton, koska oli
arvannut, että meillä on paljon matkatavaroita. Sitten ajelimme pitkin vehreää
maaseutua ja ihailimme tanskalaista arkkitehtuuria. Kesä on täällä jo pitkällä.
Kun saavuimme Horhaveniin, suurin piirtein haukoimme henkeä paikan kauneuden
tähden – upeina rakennuksineen ja runsas istutuksine pihoineen Gyrstingen
järven siintäessä taustalla. Meidät toivotettiin erittäin lämpimästi
tervetulleeksi.
Käyskentelimme pihalla harjoittelupaikan johtajan
esitellessä meille ympäristöä. Näimme 450 kanan siirrettävän kanalan, joista
yksi oli karkuteillä. Ensimmäinen kosketuksemme maatilan elämään alkoi kanan
jahtaamisella, jossa epäonnistuimme. Kanojen seurassa oli 9 lehmää ja muutama
vasikka. Tila toimii luontoa kunnioittaen, maata säästäen ja uudelleen
hyödyntäen. Jaamme mukavan asumuksen nuoren maanviljelijäpariskunnan kanssa. Vieraalla
kielellä kommunikointi vaatii paljon keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Nautittuamme
mahtavan illallisen johtajan ja hänen vaimonsa luona - matkan jännitys, rasitus,
ja kaiken uuden näkeminen vaikuttivat unettavasti meihin ja saimme onnellisena
vaipua suloiseen uneen.
Kaisa & Johanna
P.S: Seniori Johanna käyttää täällä nimeä Kaisa,
sekaannuksen välttämiseksi.
After a
long and tiresome travel, we finally reached our destination, Ringsted. We
feared that the director of our training place would arrive with a tiny car
like Mini Cooper. For we had a lot of luggage with us. When we arrived at Horhaven
we noticed what a beautiful place it is. We had a great chance to make acquaintance
with the staff and inhabitants and the whole environment. We were quite
astonished by the beauty of it all. The farm is based on permaculture –
respecting the nature, saving the land and reusing it ecologically. There are 450 chickens, 9 cows and a few
calves. The first real touch of countryside we got from chasing a runaway chicken.
When we had
to concentrate on listening and speaking English and after eating great dinner
we were very tired by the excitement and exhaustion, we well into a sweet dream.
The day was full of positive experiences despite the strain from the travel.
